Tervetuloa kotisivuilleni!

Hei!

Olen maanviljelijän aviovaimo ja kohta mopoautolla huristelevan  15-vuotiaan Juhanin äiti. Koulutukseltani olen agronomi ja opettaja. Työurani olen tehnyt maataloushallinnon eri tehtävissä. Tällä hetkellä työpaikkani on Loimaan Eviran Siementarkastusyksikkö.

 

Lapsuuteni vietin Säkylässä edesmenneen maanviljelijä-yksityisyrittäjä isäni Jorma Markkulan ja äitini köyliöläisyntyisen Ritva os. Korpelan perheen tyttärenä eli kotona sain vankan pohjan maatalouteen, maaseutuun ja yrittäjyyteen.

 

Syksyllä 2008 sain opiskelupaikat sekä Seinäjoelle metsätalousinsinööri-koulutukseen, että Helsingin Yliopiston maatalous-metsätieteelliseen tiedekuntaan. Maatalousekonomia ja maaseutuyrittäjyyden opinnot veivät voiton. Nyt minulla on vankka maataloudellinen koulutus, koska olen 1990-luvulla valmistunut AMK-Agrologiksi ja 2000-luvulla  täydensin opintoni agronomiksi. Valmistuin Tampereen ammatillisesta opettajakorkeakoulusta opettajaksi joulukuussa 2014.

 

Köyliön kunnanvaltuutettuna olen kolmatta kautta ja toista kautta kunnanhallituksessa. Olen ollut mm. teknisenlautakunnan puheenjohtaja ja Pyhäjärviseudun ympäristölautakunnan jäsen.

 

Kunnanvaltuutettuna olen aina pyrkinyt ottamaan ensin asioista selvää ja sitten ajamaan valitsemaani linjaa loppuun saakka. Tässä olen onnistunutkin.

 

Voit ottaa yhteyttä minuun soittamalla 050 525 9065

Tutustu myös Köyliön meijerin sivuhin
 

Maatilapakkaamoilla kasvu vähäistä
 

Kylvösiemenlehti 3 / 2012 28.9.2012
Teksti: Raimo Nordman

Elintarviketurvallisuusviraston siementarkastusyksikössä Loimaalla työskentelevä tarkastaja Maarit Markkula sai neljän vuoden urakkansa päätökseen keväällä. Hän suoritti Viikissä Helsingin Yliopiston maatalous-metsätaloustieteellisessä tiedekunnassa maisterin tutkinnon ja sai agronomin arvon. Pro gradu –työnsä aiheena hän selvitteli siemenpakkaamoiden kasvun esteitä, johon taustatyö tehtiin kyselylomakkeen ja haastattelujen avulla.

Maarit Markkula on pro gradu tutkimuksessaan selvittänyt siemenpakkaamoiden kasvun esteiden aiheuttajia ja syitä. Yrityksen kasvun edellytyksenä pidetään, että yrittäjä haluaa kasvattaa yritystään, yrityksellä on riittävät resurssit kasvutavoitteen saavuttamiseen ja myös markkinoilla on oltava riittävästi mahdollisuuksia yrityksen kasvulle.

Siemenpakkaamoita oli maassamme noin 400 kappaletta vuonna 2001, josta se puolittui jo vuoteen 2007 tultaessa. Siemenpakkaamotoiminta on kuitenkin kohtalaisen keskittynyttä muutaman suuren pakkaamon ja useiden pienien pakkaamoiden kesken. Keski-Euroopassa ja jo Ruotsissa pakkaamoiden keskikoko on selvästi suurempi kuin meillä. Ruotsissa on vain noin 40 toimivaa siemenpakkaamoa. Merkittävä ero meidän ja Ruotsin sekä Keski-Euroopan välillä on myös sertifioidun siemenen käyttöasteessa, joka meillä on huomattavan alhainen, vain noin 30 prosenttia.

Tavoitteena tutkimuksessa oli löytää yrittäjyystutkimuksen avulla siemenpakkaamoiden kasvun esteitä. Tutkimusongelmaa lähestyttiin käsiteanalyyttisesti eli pohjautuen lähtökohtaisesti aikaisempaan tieteen maailmassa hyväksyttyyn tietoon ja tutkimusaiheen jo vakiintuneisiin tutkimustietoihin. Kasvututkimuksiin sisältyy aina jonkin verran tulkinnallista kritiikkiä ja tutkimuksellisia rajoitteita, joten syvällisiä johtopäätöksiä tutkimuksesta on vältetty tekemästä.

Siemenpakkaamotoimintaan ei ole vakiintunut toimialalle tyypillistä kasvumallia, vaan kukin yritys kasvaa omalla tavallaan. Yrittäjyys tuo mukanaan yrittäjiä, joiden yritykset ovat erilaisia, samoin motivaatiot, resurssit ja ennen kaikkea niin yrittäjyyden kuin substanssiosaamisenkin taidot. Yrityksen kasvun merkittävimmät edellytykset ovat, että yrittäjä haluaa kasvattaa yritystään, yrityksellä on riittävästi resursseja tämän tavoitteen saavuttamiseen ja että markkinoilta löytyy mahdollisuuksia kasvattaa yritystä.

Kasvun toteutuminen

Maarit Markkulan gradututkimuksen mukaan siemenpakkaamon sisäistä kasvua tapahtui useimmiten oma-aloitteisesti. Kasvu kohdistui pakkaamossa uuden kehittämiseen, olemassa olevien panosten hyödyntämiseen uudella tavalla tai investointina koneisiin, laitteisiin tai rakennuksiin.

Harvoin pakkaamoissa tavoiteltiin nopeaa kasvua, joka olisi vaatinut ulkopuolista rahoitusta. Pääosa kasvusta toteutettiin tulorahoituksella. Tutkimuksesta ei tosin käynyt selville, että oliko ulkopuolisen rahoituksen käyttämättä jättämisen syynä yrityksen huono kannattavuus vaiko sen pelko.

Ulkopuolista kasvua, niin että yritys olisi laajentunut ostamalla kilpailevan yrityksen, ei tapahtunut käytännössä lainkaan. Pari maatilapakkaamoa, joka ei kuulunut vielä kumpaankaan pakkaamoketjuun, suunnitteli liittymistä jompaankumpaan pakkaamoketjuun – Peltosiemen tai Tilasiemen.

Tuotantostrategiaansa oli muutama pakkaamo muuttanut tuotantolähtöisestä asiakaslähtöiseksi. Ulkopuolista asiantuntemusta ei pakkaamoissa ollut käytetty juuri lainkaan kasvustrategian suunnittelussa. Usein oli menettelynä, jonka mukaan strategia syntyy ja kehittyy tietoisen tekemisen, yrittäjän oman visioinnin ja kokemuksen sekä oppimisen ja käytännön toiminnan tuloksena. Mitään yleispätevää yrityksen kasvun selittävää mallia ei ole ja sitä ei tässäkään tutkimuksessa löydetty, eikä luultavasti tulla löytämäänkään, päätteli Maarit Markkula.