Susi on ihmisen reviirillä

tammikuu 2015

Susi on ihmisen reviirillä

Biologi ja tietokirjailija Mervi Laaksosen (Luonto-Liiton Susiryhmän entinen puheenjohtaja) mielestä ihminen on suden reviirillä (SatakunnanKansa 24.11.2014).  Maaseudun asukkaista suurin osa on sitä mieltä, että susi on tullut ihmisen reviirille uhkakuvaksi lähes 100 vuoden hiljaiselon jälkeen.  Sudet on saatu hävitettyä suurella työllä ihmisten asuinympäristön läheisyydestä. On syytä pohtia, miksi näin tehtiin.

Laaksonen ei ole koskaan kohdannut sutta luonnossa ja siksi herääkin kysymys, onko hän oikea henkilö arvioimaan susipelkoa. Meillä Köyliössä on jatkuvasti jopa päiväsaikaan susikontakteja. Sudet tulevat pihapiireihin, jopa istuskelemaan terasseilla tai kiertelemään leikkimökkejä, saatikka ärhentelemään omassa pihassa oleileville.

Äidin lastensa puolesta tuntemaa pelkoa ei pidä vähätellä. Laaksonenkin toteaa, että susi on yksi riski muiden joukossa. Susi vaan on veijari, joka puree peuralta kinnerjänteet poikki ja alkaa syödä elävää saalista. Tällaisia näkemyksiä esittävän olisi pitänyt tulla muutama kesä sitten Lallinlampaan laitumelle, jossa oli utareet syötyjä uuhia ja muuta ei niin mukavaa. Vieressä samaan aikaan leireilleet pääkaupunkilaiset korjasivat telttansa vauhdilla eikä heitä ole sen koommin näkynyt.

Venäjällä susia on ainakin 50.000 eli geenipankkia on riittävästi. Siellä on myös tapporaha käytössä kun taas meillä sudenkaato maksaa 9000 €. Herää kysymys, miksi sudet olisivat ihan itsestään tulleet meille itärajan takaa?  Etelä-Suomessa susilla ei ole lajinmukaisia oloja eli riittävää metsäistä reviiriä.

Ruotsissa on voimassa metsästyslaki, jonka 28 §:ssä sanotaan, että asuinympäristön läheisyydessä kotieläimiä ja lemmikkejä uhkaavan suden saa ampua. Tämän jälkeen ilmoitus meidän ELY-keskustamme vastaavalle viranomaiselle ja homma on hoidossa.  Meillä odotellaan päivästä toiseen lupaa metsästää häirikkösusi ja kun lupa vihdoin tulee, se on jo mahdotonta. Mahdottomaksi sen tekee jo jäljitettävyysmääräys eli pitää pystyä todistamaan, että juuri tämä susi on häirikkösusi. Laaksosen mielestä sudesta ei tee epänormaalia se, että se käy pihassa tai syö pihasta koiria.

Yksinäänkään liikkuva susi ei ole vaaraton, koska senkin pitää syödä joka päivä ja siksi se hakee helppoa saalista, esimerkiksi lemmikkejä pihapiireistä. Kuka takaa, ettei tällainen susi ole ihmisiin tottunut koirasusi?  Perhon tapauksessa todistusaineisto pääsi kummasti pilaantumaan tutkimuslaboratorion pakastimissa.  Haluammeko tällaista susipolitiikkaa ja tällaisia oikeuskäytäntöjä?