Mistä energiaa

Mistä energiaa kasvavalle väestölle – elämmekö pyramidihuijauksessa   maaliskuu 2015

Maapallon energiantarpeen on ennustettu lisääntyvän 50 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Siihen on aikaa 15 vuotta, mutta aika kuluu nopeasti. Tällä hetkellä energian tarpeestamme tuotetaan 80 prosenttia fossiilisilla polttoaineilla ja öljy saattaa loppua jo 30 vuoden sisällä.  Tästä saattaisi tulla ennennäkemätön energiakriisi. Ei ole ihme, että Pohjoisnavalla käy kuhina ja sen omistusoikeudesta kiistellään. Pohjoisen napapiirin sisällä uskotaan olevan noin 13 % maapallon öljyvarannoista ja yli 30 prosenttia kaasuvarannoista.

Tulevaisuuden energianlähteiksi on kaavailtu milloin mitäkin: biopolttoaineita, aurinko-, tuuli- ja ydinvoimaa.

Tieteellinen tutkimus ei ole löytänyt fossiilisille polttoaineille sellaista korvaajaa, joka olisi yhtä aikaa halpaa, teknisesti helposti hallittavaa, kuluttaisi elinkaarensa aikana vain vähän energiaa ja muita uusiutumattomia luonnonvaroja. Samalla se ei aiheuttaisi kasvihuonekaasujen päästöjä juuri lainkaan eikä muitakaan päästöjä eikä kuormittaisi luonnon ekosysteemejä, mutta tuottaisi suuret määrät energiaa ihmiskunnan tarpeisiin. Jäljelle jää vain aurinkoenergia, josta hyödynnetään nyt alle 1 prosentti. Helppo ymmärtää miksi näin vähän, koska tämä kaasupallo ei anna energiaa tasaisesti joka päivä ja jokaisen vuoden aikana. Aurinkoenergian massiivinen hyödyntäminen vaatisi suunnattomia investointeja kuten voimala- ja sähkönsiirtojärjestelmän rakentamisia. Siihen uppoaisi paljon betonia, terästä ja muita metalleja, mikä yhdessä järjestelmän ylläpidon kanssa merkitsisi uusiutumattomien luonnonvarojen ankaraa kulutusta. Samaan sarjaan kuuluu tuulivoimalat. Pitää muistaa, että ekotehokkuus ei ole ratkaisu, jos kulutetaan koko ajan paljon enemmän yksikköjä, joiden kappalekohtainen ekotehokkuus on hieman parempi kuin aiemmin. Kokonaiskulutusta on siis vähennettävä ja paljon.

Tärkeänä johtotähtenä ajatukselle energiansäästö on fossiilisiin pohjautuvan energiantuotannon mahdollisimman pikainen vaihtaminen johonkin muuhun. Kannattaisiko siis satsata entistä enemmän teknologiaan ja sen tutkimiseen ja kehittämiseen, mehän olemme sen johtomaita jo nyt. Ennen kuin keksitään jotain muuta, ydinenergia on ainoa laajamittainen ja kustannustehokas energiamuoto, jolla voidaan torjua ilmastonmuutosta. Asialla on myös kääntöpuolensa eli ydinvoiman rakentaminen ja kehittäminen on käytännössä pois aurinkoenergian tai muiden uusiutuvien energialähteiden kehittelystä.

En ole mikään suuri ydinvoiman kannattaja, mutta koska ihmisen suurimmat kulutuksen kohteet kuten syöminen, asuminen ja liikkuminen koskettavat myös minua, on pakko tyytyä johonkin ratkaisuun. Kevennyksenä ajatuksia: Miten sitten vähentää kulutusta? Lihan voi vaihtaa porkkanaan, asua voi energian kulutuksellisesti 0-toleranssin asunnossa ja liikkua voi ilmaiseksi luonnossa. Hiphurraa! Joku viisas väläytti kiintiösysteemistä eli jos syön naudanlihaa, en voisi matkustella lentäen sinne sun tänne jatkuvasti, paitsi jos kävisin kiintiökauppaa ja ostaisin kiintiöitä joltakin toiselta. Nyt iski idealla, mutta kuka hoitaisi tämän kiintiökaupan pelimerkkien hallinnoinnin. Tämä systeemin ainut hyöty olisi se, että ihmisten pitäisi miettiä mihin kuluttaa oman energiaosuutensa ja ne jotka elävät luontoa kunnioittaen saisivat hyötyä, eikä kustannukset menisi tasan kuten nyt!