Kävisikö Tanskan malli?

KÄVISIKÖ TANSKAN MALLI ?                huhtikuu 2015

 

Tanskassa luotiin noin 15 vuotta sitten uudenlainen työttömyysturvajärjestelmä. Asia sovittiin kolmikantaisesti (ay-liike, työnantajat ja valtio) Se oli ennennäkemätön saavutus maassa , jossa on pakkosovintojärjestelmä. Malli laski nopeasti 13% työttömyysasteen aina 2%-3% saakka. Kaikki osapuolet kehuvat malliaan vuolaasti ympäri Eurooppaa. Tanska tarjosi malliaan koko EU:lle ollessaan puheenjohtajamaana. Asia kompastui Keski-Euroopan maiden jäykkään työmarkkinoiden kulttuuriin.

Mikäli teesit ottaisivat tuulta poliittisiin purjeisiin, niin on Suomessa aloitettava kolmikantaiset neuvottelut. Neuvotteluissa on kolme keskeistä paalua. Ensimmäiseksi on sovittava irtisanomissuojan pituudesta ja työttömyyskorvauksen tasosta. Tanskassa työttömyyskorvaus on 60% -90% palkasta eli huomattavasti korkeampi kuin se on meillä Suomessa. Toiseksi on sovittava aktivointien muodosta ja laadusta esim. Onko 6 kk vai 12 kk raja jolloin aktivointitoimet on otettava vastaan ja koulutusajan korvaukset.

Toivon etteivät aktivointitoimet saa leikata työttömyysturvan tasoa kuten nykyinen soviteltupäiväraha tekee. Tällainen työttömyyden aikana vastaanotettujen lyhyiden työsuhteiden rangaistuspykälä on poistettava kaikissa tilanteissa. Kolmanneksi on sovittava ns.  Maksuposiotista eli miten työttömyysturvan rahoitus jaetaan kolmikannan kesken. Ovatko nykyiset vastuuosiot oikeat vai tarvitseeko niitä muuttaa.

AUTTAISIKO YRITTÄJYYSKASVATUS

Opetusministeriö julkisti vuonna 2009yrittäjyyskasvatuksen työryhmän valmistelemat ja ministeriön vahvistamat valtakunnalliset linjaukset yrittäjyyskasvatuksen keskeisistä tavoitteista . Haluaisin vastauksia siihen millainen kasvatustyö luo tulevaisuuden osaajia nykyisiin työpaikkoihin ja toisaalta uusia yrittäjiä omaan maakuntamme. Miten pitkäjänteinen yrittäjyyskasvatus synnyttää uusia innovaatioita, työpaikkoja ja yrityksiä Satakuntaan? Yrittäjyyskasvatuksella on Satakunnassa pitkät perinteet ja erilaisia hyviä käytänteitä on kehittynyt vuosien varrella. Tarvitsemme yksittäisten oppilaitostenhyvien käytänteiden lisäksi maakunnallista vaikuttavuutta ja yrittäjyysaktiivisuuden nousua.

Ikääntyvien määrä Suomessa kasvaa nopeasti, mikä johtaa kasvaviin eläkemenoihin. Korkeat työvoimakustannukset vaikuttavat yritystemme kilpailukykyyn. Hyvinvointiyhteiskunnan palveluiden tuottamisen kustannukset ovat kasvattaneet kuntien menoja saattaen kuntien talouden tiukoille. Keskeisinä apukeinoina näihin haasteisiin nähdään tuottavuuden lisääminen, uuden yrittäjyyden kasvattaminen sekä uusien innovaatioiden kaupallistaminen vientiä varten.

Tulevaisuuden osaamisvaatimuksista on julkaistu monenlaisia ennusteita. Yhtäläisiä piirteinä kaikissa on kyky oppia sopeutumaan ja hyödyntämään muutosta. Tulevaisuudessa korostuvat yleissivistys itsensä johtamisen taidot ja kyky tasapainoiseen elämään. Systemaattisen yrittäjyyskasvatuksen tuloksista hyötyvät kunnat, maakunta ja yritykset. Julkisen sektorin palveluiden turvaaminen edellyttää jatkossakin kotimaan ja viennin kautta syntyvä yhteisö- ja muita verotuloja. Yritysten määrä lisääntyy ja osaava henkilöstö vaikuttaa positiivisesti alueen yritysten kilpailukykyyn ja sitä kautta yritysten kasvamiseen.

VISIO

Hyvä visio on sellainen, joka koskettaa, innostaa ja saa aikaan muutoksen. Yrittäjyyskasvatuksessa yksi tärkeimmistä asioista on itsensä toteuttaminen. Tunnistaessasi ja hyödyntäessäsi omaa osaamistasi eli henkilökohtaista potentiaaliasi, koet itsesi onnelliseksi. Yrittäjyyskasvatuksen visio haastaa jokaisen Satakuntalaisen ajattelemaan omaa onnellisuuttaan ja itsensä toteuttamista. Visio ei määritä haluaako joku yrittäjäksi tai työntekijäksi. Tulevaisuudessa jokaisen työorganisaation kilpailukyvyn edellytys on yksilöiden osaamispotentiaalin täydellinen käyttäminen. Yksilön näkökulmasta tämä tarkoittaa, että jokaisella on oikeus omaan juttuunsa.

 

Seppo Toriseva

Perussuomalainen yrittäjä

Rauma