Kirjoituksia

Mielipidekirjoitus Pyhäjärven Seudussa 8.10.2012:

Köyliössä asuu tyytyväisiä kuntalaisia

 

Köyliön terveysaseman lääkärin vastaanottotyö, joka mielestäni on kaikkein tärkeintä kuntalaisten kannalta, on hyvin hoidettu. V.-2009 perustyöajan vastaanottokäyntejä oli Köyliön terveysasemalla 3453 ja Säkylän-Köyliön kuntayhtymässä 12571 eli Köyliön vastaanoton osuus oli 27.5%.  Iltavastaanottokäyntejä Köyliössä oli 684 ja kuntayhtymässä yhteensä 2475 eli Köyliön vastaanoton osuus 27.6%.  Perustyöajan toimenpiteitä oli Köyliössä 1149 ja kuntayhtymässä 3429 eli Köyliön vastaanoton osuus oli 33.5%. Mielestäni nämä luvut kertovat Köyliön terveysaseman toiminnan vireydestä.  Vastaanottotyötä tekeviä lääkäreitä oli Säkylässä 5 ja Köyliössä 1.

Reseptien uusiminen käy Köyliön terveysasemalla käynnin yhteydessä tai lyhyellä odottamisella. Köyliössä ei juoksuteta potilaita kahta kertaa. Nämähän uusinnat eivät näy missään tilastoissa kuntayhtymässä, vaikka ne lain mukaan pitäisi kirjata ylös!

Säkylän kunnan väkiluku on 4652 ja vähenemään päin, pieni kunta kuitenkin. Säkylässä työskentelee viisi lääkäriä. Jonkin verran köyliöläiset tietenkin käyvät Säkylän terveysaseman vastaanotolla.  Kuitenkin lääkäritiheys on edelleenkin huomattavan suuri, vähän yli 1000 potilasta/lääkäri. Tietääkseni Turussa on noin 2200 potilasta per yksi lääkäri, tietenkin potilasmateriaali on raskaampaa kuin meillä esim. maahanmuuttajat. Yhden lääkärin palkka- ja sivukuluilla voitaisiin palkata 2-3 sairaanhoitajaa, jotka voivat nykyisen käytännön mukaan hoitaa joitakin lääkärien perustehtäviä.

Olen tiedusteltu Attendo MedOne päivystyksen hintaa kuntayhtymälle, sitä en valtuutettuna ole saanut. Alan ammattilaiset ovat olleet sitä mieltä, että tämä jos joku on todella kustannustehotonta. Huomattavasti halvemmaksi varmasti tulisi omana työnä tehty terveyskeskuspäivystys. Veronmaksajana voin ihmetellä Attendo MedOne päivystyksen järkevyyttä. Säkylässä ja Eurassa Attendo MedOne päivystykset ovat melko hiljaisia. Kun kaikessa säästetään, niin eikö tässäkin olisi säästämisen paikka.

Ihmettelin, kun vanhushuollosta tehtyihin konsultin tuloksiin suhtauduttiin kuntayhtymässä niin nuivasti. Ilmeisesti tulokset olivat pyytäjätaholle selvästi väärät. Olen saanut vaikutelman, että mihinkään muutoksiin tulokset eivät vaikuttaneet, vaikka niin olisi pitänyt käydä. Täällä ollaan niin tyytyväisiä omaan tapaan hoitaa kaikki asiat, aivan kaikki. Toisenlaisia näkemyksiä ei haluta nähdä sitten millään. Rahaa täällä on aina riittänyt mutta jatkossahan tilanne on toinen. Kyllä täällä on helppoa olla päättäjä, kun ei ole vaihtoehtoja!

Rauni Segerholmin tekemän selvityksen mukaan Säkylän terveyskeskussairaalan potilaista moni selviäisi tuetussa kodinomaisessa asumismuodossa. Päivähinta putoaisi noin 170 eurosta noin 100 euroon ja mikä parasta hoito olisi kodinomaisempaa. Ongelma voi olla se, että näissä tuetun palvelun asunnoissa on kerrallaan yleensä vain yksi yöhoitaja ja se mitoitus on ilmeisesti liian pieni. Se ei kylläkään saa olla riittävä syy käyttää kallista terveyskeskussairaalaa. Elokuussa 2012 terveyskeskussairaalan toisen osaston potilaista 55 % oli köyliöläisiä ja toisen 31 % - herää ajatus että olisikohan heissä asukkaiksi tuetun palvelun asuntoloihin, vaikka Jussilaan. Yrittäjä rakensi Jussilan nimenomaan köyliöläisiä varten. Nyt köyliöläisiä ikäihmisiä asuu Säkylässä sekä Huittisissa ja Raumalla, kaukana omasta kunnasta.

Poliitikoilla ja muilla tätä alaa tuntemattomilla ei voi olla riittävää näkemystä eri hoitopaikkojen tarpeesta yksittäisissä tapauksissa. He ovat siis asian esittelijöiden antaman tiedon varassa. Se informaatio voi olla tavoitehakuista ja tulee maksajille kalliiksi. Tuntuu että asiasta ei ole hyvä keskustella tai ainakaan paikallista tapaa hoitaa asiat ei saa kyseenalaistaa.

Kunnan taloudellinen tilanne ei ole hälyttävän huono, mutta jos mitään ei tehdä, niin sellaiseksi se menee.

Voisin myös kehua hienoa yhtenäiskoulujärjestelmäämme ja antaa palautetta kunnan kehittämisestä tai oikeammin sen täydellisestä puuttumisesta. Kunnan kehittäminen on tyystin unohdettu, sillä kaikki energia ja rahat suunnataan kuntaliitosneuvotteluihin. En voi ymmärtää!

Maarit Markkula
agronomi (PerusS)

 

 

Kehitysvammaisten asuntolahanke vastatuulessa Säkylässä

 

 Timo käy työkeskuksessa Eurassa muutamana päivänä viikossa. Innolla hän menisi sinne vaikka joka päivä, jos siellä olisi tarjota työtä joka päiväksi. Hän asuu kotonaan äidin ja isän Pirkko ja Antti Laurilan kanssa. Reipas 46-vuotias nuorimies käy usein ilahduttamassa naapureita vierailuillaan. Iloisella elämänasenteella varustettu Timo on pidetty ja kaikkien huomioima nuorimies Omahaaralla.

Timo olisi keittänyt kahvia toimittajalle, mutta äiti ehti ensin. Pullan leipominen ei Timoa kiinnosta. - Sen saa kätevästi ostettua Säkylän torilta, toteaa Timo. Traktorit ja koneet ovat maalaistalon pojalle mieluisia kapistuksia.

Nyt Pirkko ja Antti Laurila ovat huolestuneina lukeneet, että Säkylän kehitysvammaisten asuntolahanke on vastatuulesta. Pirkko-äiti kertoo huolestuneesti - meitä pelottaa mihin meidän Timo joutuu jos tulee aika, jolloin me ei Antti-isän kanssa enää jakseta pitää hänestä huolta. Alasatakunnassa olleessa mielipidekirjoituksessa olivat kirjoittajat sitä mieltä, että kehitysvammaisille sopivia asuinpaikkoja olisivat Helmiina,Tarmotalo tai vastaava ikäihmisille tarkoitettu hoitolaitos.

-Hänen kuuluu saada olla muiden ikäistensä seurassa, toteaa isä. Entä, jos hänet sijoitettaisiin kauas pois kotoa, kun Säkylässä ei olisi paikkaa hänelle ja yhteys vanhempiin katkeaisi. Ajatuskin puistattaa Pirkkoa ja Anttia. Kehitysvammaisten asuntolassa on hoitajat, jotka ovat opiskelleet heidän hoitamistaan. Timo ei tarvitse apua päivittäisissä toimissa, vaan aikuisen tukea ja turvaa. Hän ei ole vaikeasti kehitysvammainen, joka tarvitsee jatkuvasti hoitajaa. Hän ei kuitenkaan tule aivan yksinkään toimeen.

  

Kehitysvammaisten asuminen Satakunnassa

Asumistarvekartoituksessa vuodelta 2009 todettiin Pyhäjärviseudulla (Säkylä, Köyliö, Eura) asumistarpeen 5 vuoden sisällä olevan 30 kotonaan asuvalla kehitysvammaisella ja tulevaisuudessa 56 iäkkäiden vanhempiensa tai sisarustensa kanssa asuvalla kehitysvammaisella. Heillä on lain mukaan oikeus itsenäiseen asumiseen.

Satakunnan sairaanhoitopiiristä sosiaalipalveluiden johtaja Merja Paavola kertoi, että Pyhäjärvenseudun tarve on edelleen edellä mainitulla tasolla. Hän hämmästeli joiden valtuutettujen esitystä sijoittaa kehitysvammainen asumaan ikäihmisten palveluyksikköön. –Ei missään tapauksessa toimita näin, hän kommentoi - ARA ei edes suostu rahoittamaan kyseisiä yhteisasuntoloita. Merja Paavola kertoi miten asumismuodot voivat olla erilaisia tilanteiden mukaan esim. rivitalomaista eli kehitysvammaisella on täysin oma asunto tai sitten hän asuu kehitysvammaisten asuntolassa. Asuntolat eivät ole vaikeasti vammaisten asumismuoto ja lisäksi hän muistutti, että tällä hetkellä 4 säkyläläistä asuu jonkun muun kunnan asuntolassa esim. Köyliössä.

Säkylään suunnitellun kehitysvammaisten asuntolan taustalla on valtioneuvoston päätös pitkäaikaisesta laitosasumisesta luopumisesta vuoteen 2020 mennessä. ARA:n rahoituksen saaminen edellyttää Säkylän kunnan vahvistusta hankkeelle pyydetyn lausunnon muodossa lokakuun loppuun mennessä. Hanke on myös sisällytetty Satakunnan sairaanhoitopiirin ensi vuoden talous- ja toimintasuunnitelmaan. Asuntola on tarkoitus rakentaa puoliksi sairaanhoitopiirin ja puoliksi ARA:n rahoituksella. On vaikea ymmärtää miksi nyt yhtäkkiä muutamien luottamusmiesten mielestä tämä on aivan turha rakennusprojekti. Varsinkin, kun kunta on vuokrannut sille tontin jo 2011.

-Jonossahan ei ole yhtään asukasta, totesi eräskin valtuutettu. Herää vain kysymys miksi olisi, kun ei ole paikkaa mihin jonottaa? Yhteiskunnan yksi suurimmista haasteista on pitää huolta vähempiosaisista. Olisi hienoa, jos Säkyläkin voisi olla kunta, jossa näitä periaatteita toteutetaan.

 

 

Yrittäjyydellä kansantalous nousuun

Suomi on kiistatta eräs tietoyhteiskuntakehityksen mallimaista, ja vuosi toisensa jälkeen menestymme hyvin kansainvälisissä tietoyhteiskunta- ja kilpailukykyvertailuissa. Mainetta ja kunniaa Suomi on saanut myös muun muassa oppimistulosten kansainvälisistä vertailuista (PISA) sekä korruption vähäisyydestä.

Suomesta on siirtynyt paljon tuotantoa kehittyviin maihin. Tämä on maailmanlaajuinen ongelma, koska tuotantokustannukset ovat alhaisemmat kehittyvissä maissa. Mitä meille jää jäljelle, jokunen pahanen pääkonttori pääkaupunkiseudulle, mahdollisesti myös hieman hallintoa. Tuotanto joko siirretään kehittyviin maihin tai sitten ulkomainen yritys ostaa toiminnan ja muutaman vuoden kuluttua siirtää toiminnan pois Suomesta tai lopettaa sen kannattamattomana. Tämä kehitys tulisi estää. Maassa jossa on vähän luonnonvaroja niin kuin Suomessa, ei minusta ole oikeutettua myydä niitäkin vähiä ulos. Tästä on hyvänä esimerkkinä Kemira, joka myytiin norjalaisille ja samalla raskasmetalleista vapaa Siilinjärven apatiittikaivos. Nyt saamme ostaa kalliita Yaran lannoitteita tai muita ulkomaalaisia lannoitteita, joissa kalliin hinnan lisäksi raskasmetalleja. Valtio on harjoittanut esimerkillistä toimintaa, josta yhtenä esimerkkinä on Postilaitoksen alasajo.

On myös tärkeää huomata, että suomalaisten pienyrittäjien intresseissä ei ole siirtää tuotantoaan ulkomaille. Pienyrittäjyys on työvoimavaltaista elinkeinotoimintaa, ja siksi onkin väärin, että pienyrittäjyyttä haitataan liian tiukalla verotuksella, joka estää työllistämistä. Yrityksen liikevaihdon suuruuteen perustuvaa verohuojennusalarajaa (22 500 euroa) on nostettava samoin kuin pienyrittäjien arvonlisäverotuksen alarajaa, joka nykyään on vain 8 500 euroa. Verohuojennukset pystytään kattamaan työllisyyttä nostamalla ja yritystukia leikkaamalla. Kannattaa myös muistaa, että vaikka pienyritystoiminnalla ei olekaan kansantaloudellisesti mahdottoman suurta merkitystä niin työllistävää vaikutusta sillä on aina. Pienyritysten jo yhteen kertaan verotettujen osinkotulojen uudelleen verottamista kannattaa harkita toden teolla. Yrittäjyyskoulutusta tulee pitää jatkossakin yllä ja muistaa vielä kasvava palveluala.

Kotimainen elintarviketuotanto antaa työtä ja toimeentuloa niin elintarviketuotannossa, kaupassa kuin maataloudessakin työskenteleville. Lisäksi kaikille niille jotka jollakin tavalla liittyvät tähän ketjuun, oli kyseessä sitten esim. kuljetusalanyrittäjä tai tutkimuksen ja valvonnan parissa työskentelevä henkilö. Myönnän, että rakennemuutosta pitää jatkuvasti tapahtua, jotta kehitys menee eteenpäin, mutta ei hallitsemattomasti niin kuin nyt tapahtuu.

Seuraavassa eduskunnassa päätetään (vuoden 2012 aikana) maatalouden kansallisten tukien linjauksista tai oikeasti esitetään anovasti komissiolle, josko saataisiin maksaa alkutuotannollekin jotakin vuosina 2014-2020. Kyseessä on jälleen kerran kohtalon hetket.

Liian usein on Brysselistä saatu torjuntavoitto, niin kuin viimeaikoina on kuullut neuvottelijoiden kommentoivan neuvottelutuloksesta. Takavuosina neuvottelijat palasivat leveästi hymyillen ja Seutulan kentällä totesivat: Oikein kädestä sanoivat päivää ja pullakahvit tarjosivat. Sitten tultiin kotiin miettimään mitä tuli päätettyä! Samalla kun oli neuvotteluissa mennyt enemmän kuin puolet toimeentulosta pois.

Jatkossa on turha esittää rahoitusta investointeihin, jos tuotantoa ei saa kannattavaksi. Ei kannata Elon laskuopin mukaan investoida vaikka ilmaiseksi saisi, jos tuotanto menee koko ajan miinuksella. Sitten on nämä energiaveropalautukset. Vinkiksi vaan, että centtejä ei kannata puolittaa, nimittäin sen verran kalliiksi tuli tämä sähköveron nostaminenkin. Takavuosien pennoset ei nyt mitään auta, jos niillä nyt niin suuri merkitys silloinkaan oli! Kansallisen kotieläintuen poistaminen on sellainen teko kotimaiselle kotieläintuotannolle ja elintarviketuotannolle, että fiksumpaa ei ole nähty esim. Mitä teemme elintarviketuotannolle, kun maahan tuodaan possunlihat ja broilerit valmiiksi jalostettuina?

EU:n 2020-strategia kehottaa jäsenmaita purkamaan pienten yritysten kasvun esteeksi luotuja hallinnollisia monimutkaisuuksia ja valvontaa kai myös tarkoitetaan tai toivottavasti tarkoitetaan. Itseppähän ovat olleet luomassa tätä maataloushallinnon valvontajärjestelmääkin ja Suomen omat viranomaiset ovat kehitelleet vielä vähän enemmän - ettei elo ja olo vaan tule liian helpoksi kellään maalla.

Ei viitsi enää edes mainita, mutta jätevesiasiat toivottavasti otetaan suurennuslasin alle seuraavassa eduskunnassa. Ja on siellä muitakin mukavia maaseutua autioittavia ideoita viime aikoina ollut. Eläkeläisten eläkkeet eivät voi olla vähempää kuin maahanmuuttajien saamien sosiaalitukien. Täytyy muistaa, että takuueläkkeestä noin 600 euroa pitää maksa verot, energiaveron korotukset, kiinteistöverojen korotukset ja kaikki muutkin maksut. Kaikkien kannattaa miettiä tulisiko tällä rahalla todella toimeen. Tällä hetkellä takuueläkeläisiä on noin 120.000 eläkeläistä.

Jatketaan, jos jaksetaan ja toivottavasti jaksetaan !
Maarit Markkula

 


Maahanmuuttopolitiikkaan hienosäätöä – perustuslakiin ei muutosta

Teksti on julkaistu Pyhäjärven Seudun artikkelissa 7.3.2011

1. Päällimmäisiä asioita, joihin tarttuisin Arkadianmäellä

Maahanmuuttopolitiikka on mielenkiintoinen aihe, joka tarvitsisi hieman hienosäätöä suuntaan, että tervetuloa töihin eikä vain sosiaalietuuksista nauttimaan. Saimme juuri lukea, kuinka poliisit ovat huolestuneita nykytrendistä, jossa maahanmuuttajat sijoitetaan erilleen meistä alkuasukkaista. Tämä saa aikaan sen, että lähiöiden väkivaltaisuus kasvaa ja ne, jotka jostakin syystä nyt jäävät tänne asumaan tai tekemään töitä, eivät pääse yhteiskuntaan kiinni.

Perustuslakiin esitetään lisäkirjausta ”Suomi on EU:n jäsen”. Tätä ei minun mielestäni pidä tehdä, koska koko EU ja EMU ovat vaakalaudalla. Perustuslain muutosta tarvittaisiin siihen, että EU:hun perustettavan vakauttamisrahaston kautta saataisiin talouden päätösvaltaa siirrettyä EU:iin.

EMU ja yhteinen euromme saattaa kaatua nopeasti siihen, että Saksa kieltäytyy jatkorahoittamasta huonosti taloutensa hoitavien maiden taloutta. Kreikka on pimittänyt taloustietojaan komissiolta jo Emuun liittyessään ja jatkanut sitä vielä tammikuussa 2010 antamalla liian optimistisia tietoja tieten tahtoen maan bruttokansantuotteen ja valtion velkatasosta. Irlannissa on taas meneillään pankkisotku joukkovelkalainakirjojen muodossa ja siitä nyt ei ota mitään selvää. Kenen intressi on rahoittaa Irlantia ja kuka saa hyödyn?

Yhteisvaluutta euro on paljolti syy ongelmiin, kun monet valtiot ovat yhteisvaluutan tarjoaman matalan koron turvin velkaantuneet holtittomasti. Lisäksi euro on ajanut Suomen rakennemuutokseen, jossa metsäteollisuuden yksiköitä on suljettu aivan eri tahtiin kuin esimerkiksi euron ulkopuolelle jääneessä Ruotsissa. 

Tärkeitä asioita ovat myös järjetön jätevesilaki, joka tehtiin maaseutua kurjistamaan. Nykyinen maatalouspolitiikka ajaa siihen, että kohta jokaisessa pöydässä on dioksiinipossunlihaa ja torjunta-ainekyllästettyjä tomaatteja. Jos kerrankin vielä maatalousministeri tulee Brysselistä takaisin ja sanoo saaneensa torjuntavoiton, niin se on viimeinen niitti suomalaiselle ruuantuotannolle.

2. Mitä pitäisi tehdä verotusjärjestelmällemme?

On ihan oikein, että omalla työllä ja ahkeruudella vaurastuu (ei tarkoita optioita!), mutta tässä ajattelumallissa oma vastuu ja toisista huolehtiminen ovat kiinteässä yhteydessä toisiinsa.

Yhteiskuntasopimukseen kuuluu, että elämässä menestynyt maksaa tulotasonsa mukaan veroja, joilla elinehtoja tasataan huono-osaisempien hyväksi. Olettaisin, että huonoina aikoina hyväosaiset ottavat suhteellisesti enemmän taakkaa kantaakseen, jotta yhteiskunnan eheys ja keskinäisen toinen toisemme auttamisen henki säilyy.

Lapsiperheille, jotka saavat 40 sentin lapsilisäkorotuksen ja eläkeläisille, joiden eläkettä nostetaan niin vähän, ettei kehtaa edes sanoa, laitetaan nyt energiaveroa sen verran lisää, että varmasti menee lopputulos miinukselle. Onko tämä tasapuolista?

3. Mitä mieltä olet nykyisestä median toiminnasta?

Mediaan tarvitaan nyt toimittajakoulutuksen saaneita oikeita toimittajia, niitä jotka haluavat kaivaa asioiden taustoja eli henkilöitä, jotka antautuvat varsinaiseen toimitustyöhön eivätkä tyydy Wikileaksin tai Facebookin paljastusuutisiin, joskin niitäkin tarvitaan. Toimittajan tehtävänä on mielestäni myös työläiden eikä aina kuulijalle miellyttävien asioiden taustojen selvittäminen. Toimittajien työ on mennyt ja menee yhä huonompaan suuntaan, isot päivälehdet ovat täynnä ns. juoruja, asiauutiset unohtuvat. Voin ostaa iltapäivälehden, jos haluan lukea ihmisten yksityisasioita. 

Harmittaa, kun televisiossa häärivät toimittajina näyttelijät, laulajat ja kaikenlaiset toimitustyön nikkarit. TV ja suuret päivälehdet ovat siirtymässä uutisoimisessa viihdealalle. Sähköiseltä medialta kaivataan yhteiskunnallisia asioita selventäviä ja keskustelua herättäviä oikeiden toimittajien tekemiä hyviä ohjelmia eikä jatkuvasti tyhjän nauramista. Sanoohan vanha sananlaskukin: Mies tulee räkänokastakin, muttei tyhjän naurajasta.

 

Ajatuksia matkalla SOTE -yhteistyöhön

Teksti on julkaistu Jokilaaksossa 10.2.2011.

Köyliössä niin kuin monessa muussakin kunnassa mietitään parhaillaan miten järjestäisimme parhaiten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut kuntalaisille. Ei ole helppoa ratkoa asioita kaikkia kuntalaisia miellyttäviksi. Onneksi terveydenhuoltolaki lisää kuntalaisten valinnanmahdollisuuksia 1.5.2011 alkaen jolloin asiakas voi valita hoidostaan vastaavan terveysaseman oman kunnan tai yhteistoiminta-alueen sisällä. Erikoissairaanhoidon yksikön voi valita laajemmalta alueelta yhteisymmärryksessä lähetteen tekevän lääkärin tai hammaslääkärin kanssa.

Toinen vaihe tulee voimaan 1.1.2014, jolloin valinnanvapaus laajenee koskemaan koko maan terveyskeskuksia ja erikoissairaanhoidon yksiköitä. Valinnanvapauden asteittainen laajentaminen mahdollistaa kuntien välisten korvausjärjestelmien suunnitelmallisen kehittämisen.

Jäljelle jää kyllä tämänkin jälkeen iso joukko muita palveluita joita pitää järjestää kuntalaisten parhaaksi. Tärkeintä on kuitenkin pyrkiä pitämään palvelut laadukkaina lähipalveluina.

Ikääntyvien kuntalaisten palvelut on vaikeinta järjestää lähimmäinen parhaiten huomioon ottaen, koska tähän asti on ajettu laitostamisen linjaa. Nyt on liikaa kalliita laitospaikkoja lähes jokaisessa Suomen kunnassa ja liian vähän tuetun palveluasumisen paikkoja. Ensisijaisena vaihtoehtona pitää aina olla kotona asumien ja vasta seuraavaksi vaihtoehdoksi tulevat tuetun palveluasumisenmuodot.

Kyläkoulujen lopettamisbuumi ei taatusti myöskään lisää kunnan vetovoimaisuutta lapsiperheiden silmissä. Satakunnassa on useampi kunta, joiden asukkaat ja veronmaksajat ovat ihan tavallisia perheitä. Suuria teollisuusalueita on harvakseltaan. Laskennallisesti jo 28 oppilaan kyläkoulu pystyy maksamaan kulunsa itse.

Muitakin ongelmia meillä on esim. jätevesilaki, joka on susi jo syntyissään. Näitä ja monia muita kuntalaisille tärkeitä asioita olen valmis ajamaan satakuntalaisten parhaaksi eduskunnassa, jos minut sinne valitaan 17.4.2011.